Tuhlaajapoika ja paasto

Kupoli 1/2018, papin palsta

Tuhlaajapoika ja paasto

Mitä yhteistä on Suurella paastolla ja vertauksella tuhlaajapojasta? Paljonkin. Profeetta Jesaja puhu meille kansasta ”joka asui pimeydessä” ja ”näki suuren valon” (Matt. 4:16). Suuri valo tarkoittaa Jumalan Poikaa, joka valaisee meidän sielumme, jotta suuntaisimme pelastuksen tielle. Kuitenkin välillä kuljemme oikean tien vieressä tai jopa kokonaan väärällä tiellä. Jumala antoi meille vapaan tahdon, jonka ansiosta meillä on mahdollisuus mennä väärälle tielle, mutta toisaalta myös aina mahdollisuus palata oikealle tielle.

Tuhlaajapoika tajusi syntisen tilansa, katui ja tuli takaisin Jumalan ja isänsä luo. Oliko tuhlaajapoika paastonnut? Toden totta hän oli paastonnut, vaikka ehkä tahattomasti. Pääasia on, että hän katui syntejään ja hänet otettiin ilolla vastaan isän kodissa. Hän pyysi vähän, mutta sai paljon. Tämä todistaa siitä, että hänen katumuksensa oli syvää ja tuli koko sydämestä.

Mitä me teemme paaston aikana? Niin kuin tuhlaajapoika tulemme mekin Jumalan eteen, tunnustamme syntimme, kadumme niitä, pyydämme että Jumala antaisi meille anteeksi ja toivomme, että meidätkin otetaan iloisesti vastaan. Varmasti näin tapahtuu. Katumuksen sakramentin rukouksessa sanotaan: ”Ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää”. Nämä sanat todistavat, että Jumala rakastaa syntistä ihmistä ja haluaa, että me ihmiset eläisimme Hänen lähellään.

Vertaus tuhlaajapojasta antaa ymmärtää, että kadoksissa ollut poika ei vain tullut takaisin käymään, vaan hän myös jäi isänsä luokse lopullisesti. Näin meidänkin pitäisi pyrkiä elämään koko elämämme: ei vain tulla käväisemään Jumalan lähellä Suuren paaston aikana kerran vuodessa. Meidän pitäisi pyrkiä jäämään Jumalan lähelle myös paaston ja juhlan jälkeen. Olemme kaikki tavalla tai toisella tuhlaajapoikia maan päällä. On hyvä tulla aina takaisin, kun olemme joutuneet väärälle tielle. Vielä parempi olisi, ettemme eksyisi, ainakaan paljon. On helpompi pysyä oikealla tiellä kuin rämpiä takaisin. Erityisesti, koska emme voi olla varmoja, kuinka helposti paluureitti löytyy. Suuri paasto on hyvä aika tulla takaisin Jumalan luo.

Toivotan kaikille seurakuntalaisille hyvää paastonaikaa. Herran ylösnousemus valaiskoon askeleenne kohti pelastusta!

Isä Ion Durac

Teksti on julkaistu Turun ortodoksisessa seurakuntalehti Kupolissa numerossa 1/2018

(kuva: orthochristian.com)