Kupoli 1/2015, papin palsta

Kristinoppileirin opetus

 

Tänä vuonna olin jo yhdeksättä kertaa pappina kristinoppileirillä. Myös aikuisella on joskus opittavaa lasten ja nuorten innostuksesta ja tunnollisuudesta. Monet nuoret eivät ole osallistuneet ortodoksiseen uskonnonopetukseen koulussa, tai opit ovat jo päässeet unohtumaan. Kristinoppileirillä on mahdollisuus kerrata kirkon perusoppeja ja samalla tutustua muihin ortodoksinuoriin.

On tärkeää, että nuoret tietävät, mikä on kirkkomme perustus eli keskeinen opetus, jonka päälle rakentaa elämänsä. Leirin lopussa pidetty loppukoe oli erittäin onnistunut. Oli ilahduttavaa huomata, että melkein kaikki vastaukset olivat oikein.  

Olisi varmasti hyvä, jos myös aikuiset seurakuntalaiset välillä kertaisivat kirkon opetuksia. Esimerkiksi sakramentit ovat keskeinen asia kirkon elämässä, eikä niitä pidä unohtaa missään elämänvaiheessa. Meillä on neljä pakollista sakramenttia: kaste, mirhavoitelu, katumus ja ehtoollinen. Kolme sakramenttia on vapaaehtoisia: avioliittoon vihkiminen, pappeus ja sairaanvoitelu. Valmistautuminen on tärkeää näissä asioissa. Jos päätämme tulla synnintunnustukselle ja sen jälkeen ehtoolliselle, täytyy valmistautua. Leirin alussa nuoret pelkäsivät, että ruoasta ja juomasta paastoaminen aamulla ennen pyhää ehtoollista olisi vaikeaa. Kun keskustelimme asiasta syvemmin, kaikki ymmärsivät, että on kyse myös hengellisestä valmistautumisesta, ja se tekee myös paastosta helpompaa. Tämä on vain yksi esimerkki. On olemassa muitakin tärkeitä perusopetuksia, joita emme saa unohtaa.

Tämän vuoden kristinoppileiriläiset olivat erittäin innokkaita kyselemään kirkon opetuksesta, sekä oppitunneilla että vapaa-ajalla. Nuorten innostus ja iloisuus kristinoppileiriviikon aikana antaa minulle voimaa koko vuodeksi. Toivon, että kaikki seurakuntalaiset olisivat yhtä rohkeita esittämään kysymyksiä. Kunnioitan toki kovasti sitä, kun ihmiset sanovat, että he eivät halua ”häiritä” minua, tai jättävät soittamatta, koska ajattelevat minun olevan väsynyt. Voin kuitenkin vakuuttaa, että vaikka olisin kuinka väsynyt, kiinnostus kirkon opetusta kohtaan piristää minua. Olen aina valmis vastaamaan ja keskustelemaan kirkossa, toimistossa tai puhelimitse.

Pyhä apostoli Paavali neuvoo kauniisti, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta jaksaisimme hyvin myös hengellisesti: ”Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien (seurakuntalaisen) puolesta. (Ef. 6, 18)

Isä Ion Durac

Teksti on julkaistu Turun ortodoksisessa seurakuntalehti Kupolissa numerossa 1/2015