Kasvava seurakunta

Kupoli 2/2017, pääkirjoitus

Kasvava seurakunta

”Kolmas kertaa toden sanoo”. Tämä sanonta sopii hyvin myös Turun seurakuntaan. Kolme vuotta peräkkäin meidän seurakuntamme on kasvanut kaikista Suomen ortodoksisista seurakunnista eniten. Tämä tarkoittaa, kuten nykyään sanotaan: Turun seurakunnalla on tulevaisuutta! Viime vuoden lopussa Turun seurakunnan jäsenmäärä oli 2 971. Tämä on 60 jäsentä enemmän kuin edellisenä vuonna. En voi olla mainitsematta, että aivan vuoden 2017 alussa seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin väheni 16 jäsenellä. Tämä johtui kuntaliitoksista ja Eurajoen kunnan alueen liittämisestä kirkollishallituksen päätöksellä Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.

Jäsenmäärään vaikuttavat monet asiat: muuttoliike seurakuntien sisällä, kasteet, kirkkoon liittyneet tai siitä eronneet, tuonilmaisiin siirtyminen. Tilastojen mukaan ortodoksisessa kirkossakin kastetaan nykyään kovin vähän lapsia. Ainakin vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä selittyy suureksi osaksi sillä, että useat maahanmuuttajataustaiset ortodoksit rekisteröivät lapsensa ensin maistraatissa, jonka jälkeen lapsi kastetaan. Nämä kastetut lapset näkyvät tilastoissa ehkä hieman hämäävästi kirkkoon liittyneissä, eivät kastetuissa.

Ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista järjestää minkäänlaisia kilpailuja seurakuntien jäsenmääristä. Voimme kuitenkin hyvillä mielin iloita oman seurakuntamme kasvun vuosista. Pelkkä jäsenmäärä ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Olen jo vuosia sanonut, että enemmänkin seurakuntaa voidaan mitata sen jäsenistön aktiivisuuden perusteella. Näin voidaan mitata seurakunnan “hengellistä” kokoa. Ja voin rehellisesti sanoa, että seurakuntamme on aktiivinen, jokainen alue omalla tavallaan ja panoksellaan. Olen myös ilokseni pannut merkille, että monille kirkkoon liittyneille tai Turun seurakuntaan eri puolilta Suomea tai ulkomailta muuttaneille on löytynyt täältä hengellinen koti. Tämä on tärkeää, jotta voimme yhdessä kasvattaa seurakuntamme hengellistä pääomaa.

Alussa mainitsin tulevaisuuden. Kirkossa puhumme aina tulevaisuudesta, koska meidän elämämme päämäärä on iankaikkinen Jumalan valtakunta. Tulevaisuuteen eli iankaikkisuuteen valmistaudutaan maan päällä, seurakunnassa, yhdessä lähimmäistemme kanssa. Seurakunnan tilanne heijastelee täten myös omaa elämäämme.

Kirkkoherra Ion Durac   

Teksti on julkaistu Turun ortodoksisessa seurakuntalehti Kupolissa numerossa 2/2017.