Herran suurista juhlista ensimmäinen kirkkovuoden kierrossa on kunniallisen ja eläväksitekevän ristin juhla. Juhla sai alkunsa 300-luvulla, jolloin keisari Konstantinoksen äiti keisarinna Helena teetti Jerusalemin pyhillä paikoilla kaivauksia Kristuksen ristin löytämiseksi. Kaivausten tuloksena löydettiin kolme ristiä, joista yksi paljastui parantumisihmeen kautta Kristuksen ristiksi. Ihmeitätekevää Herran ristiä kunnioittamaan saapui niin paljon kansaa, että piispa Makarios joutui kohottamaan sen ylös kaikkien nähtäväksi. Näin Herran risti siis sekä löydettiin että ylennettiin.
Suurissa kirkoissa voidaan vigilian lopuksi suorittaa ristin ylentämisen toimitus, jolloin pappi tai piispa ylentää ristin jokaiseen ilmansuuntaan kuoron laulaessa ”Herra, armahda”. Vaikka Herran ristin ylentämisen päivä on suuri juhla, se on Kristuksen ristinkärsimysten kunnioittamiseksi myös paastopäivä.
Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ylentämisen juhlaa vietetään 14.9. Samana päivänä seurakuntamme Salon tsasounalla vietetään pyhäkön praasniekkaa.
Suomen ortodoksinen kirkko