Kirkkovuoden alku

Kirkkovuoden alku

Ortodoksinen kirkkovuosi alkaa 1.9. Bysantissa tämä päivä oli vuoden ensimmäinen päivä. Rooman keisarien aikana syyskuun ensimmäisenä oli myös tapana kerätä verot. Syksyn sadonkorjuun jälkeen on myös pidetty sopivana osoittaa Jumalalle erityistä kiitosta hänen...
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä

Kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla on Jumalansynnyttäjän syntymän juhla. Kristuksen pelastusteko oli mahdollinen ainoastaan siksi, että Maria suostui noudattamaan Jumalan tahtoa ja synnyttämään Kristuksen. Sen vuoksi Neitsyt Marian syntymä on myös pelastuksemme...
Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ylentäminen

Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ylentäminen

Herran suurista juhlista ensimmäinen kirkkovuoden kierrossa on kunniallisen ja eläväksitekevän ristin juhla. Juhla sai alkunsa 300-luvulla, jolloin keisari Konstantinoksen äiti keisarinna Helena teetti Jerusalemin pyhillä paikoilla kaivauksia Kristuksen ristin...
Jumalansynnyttäjän suojelus

Jumalansynnyttäjän suojelus

Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhla eli Pokrova on suuri juhla. Se ei kuitenkaan kuulu kahdentoista suuren juhlan joukkoon. Juhlan venäjänkielinen nimi tulee sanasta pokrov, joka tarkoittaa muun muassa peitettä ja suojaa. Vuonna 903 saraseenien piirittäessä...
Karjalan valistajat

Karjalan valistajat

Karjalan valistaat ovat pyhiä, joiden toiminnan ansiosta ortodoksinen usko levisi Karjalaan ja sen lähialueille. Monet heistä lähtivät alun perin erämaahan kilvoittelemaan yksinäisyydessä. Kun tieto heidän kilvoituksestaan levisi, he saivat usein seuraajia. Monet...
Joulupaasto

Joulupaasto

Paastonajat valmistavat meitä tulevaan suureen juhlaan. Paastossa yhdistyvät niin hengellinen kuin ruumiillinenkin kilvoittelu. Hengellistä elämäänsä voi syventää lisäämällä rukousta, lukemalla Raamattu ja hengellistä kirjallisuutta sekä osallistumalla katumuksen...